Happimyrkytys

Lähde: Sukellus, Timo Vikman 2000

Ihmisen elimistö on sopeutunut parhaiten hengittämään ilmaa, jossa hapen osapaine on noin 0,21bar. Sukeltaessaan ihminen on alttiina normaalia korkeammille hapen osapaineille. Liian korkea hapen osapaine haittaa elintoimintoja, mitä kutsutaan happimyrkytykseksi.

Sukellettaessa saattaa saada happimyrkytyksen mm:
-Sukellettaessa liian syvälle paineilmalla
-Sukellettaessa nitroksilla
- Pyrittäessä lyhentämään dekompressioaikoja happea käyttämällä
- Käytettäessä happea rekompressiohoidossa
- Käytettäessä happea pitkäaikaiseen elvytykseen

Happimyrkytyksen oireet

Happimyrkytyksen oireet tulevat esiin joko hengityselimistössä tai keskushermostossa. Keskushermosto-oireet ovat vallitsevia korkeissa hapen osapaineissa. Pitkäaikainen altistuminen aiheuttaa puolestaan oireita hengityselimissä.

Oireet hengityselimissä

Keuhko-oireet ilmaantuvat vasta pitkän korkealle hapen osapaineelle altistumisen jälkeen. Ensimmäinen oire on kuiva, hakkaava yskä. Mikäli altistus jatkuu edelleen seurauksena ovat hengitysvaikeudet, rintalastan alaosassa tuntuvat kivut, vitaalikapasiteetin lasku ja lopulta hengityksen lamaantuminen. Hengitysvaikeudet johtuvat keuhkoihin erittyvästä kudosnesteestä. Happimyrkytyksen vakavia oireita esiintyy vasta usean tunnin altistumisen jälkeen eivätkä ne niin muodoin ole pulmana urheilusukelluksessa. Käytettäessä painekammiohoidossa korkeita hapen osapaineita happimyrkytys vältetään antamalla potilaan hengittää aika ajoin ilmaa.

Keskushermosto-oireet

Hengitettäessä korkeassa hapen osapaineessa ihmisen elimistössä syntyy happimyrkytyksen keskushermosto-oireita. Näitä ovat:
-huimaus
-aistiharhat
-lihasten nykiminen
-oksetus ja pahoinvointi
-outo käytös ja ärtyisyys

Dramaattisimpia happimyrkytyksen oireita ovat lihaskouristukset, joiden aikana ihminen jäykistyy ensin kaarelle ja hänen hengityksensä pysähtyy kurkunpään sulkeutumisen vuoksi.

Happimyrkytyksen keskushermosto-oireet ovat jo sinällään ongelmallisia, mutta erityisen pulmallista on niiden ennalta arvaamattomuus; ei ole löydetty mitään keinoa ennustaa missä hapen osapaineessa ja miten pitkän ajan kuluttua oireet alkavat.

Ei voida myöskään päätellä kuka saa helposti oireita ja kuka ei. Jopa sama ihminen reagoi peräkkäisinä päivinäkin aivan eri tavoin happialtistukseen.

Happimyrkytyksen välttäminen

Happimyrkytyksen välttämiseksi on hengitettävän kaasun hapen osapaine pidettävä riittävän alhaisena ja altistusaika turvallisen pituisena.

Suomen Urheilusukeltajain Liiton suositus hapen korkeimmaksi osapaineeksi on 1,4 bar.

Nitroksin ja muiden seoskaasujen käyttäminen edellyttää aina erikoiskoulutusta, samoin hapen käyttö dekompressiokaasuna.

14.2.2002